Lapsosen viaton uni Atriumin egyptiläisen puuvillan välissä keskeytyy Arton heleään kutsuun aamupalalle. Eiliset vermeet niskaan, hotellislipperit jalkaan ja patojen äärelle siis. Aamusapuskavalikoima onkin erinomainen, löytyy makkarat, pekonit, vihannespaistokset, munat ja kokkelit. Vihanneksia ei kuitenkaan raakamuodossa ole, eli hyvälläkin hotellilla on vielä parannettavaa. Massut pinkeinä kiirehditään ottamaan vielä hetki ansaittua lepoa ja pakkailemaan tavarat illan bussisiirtymää varten. Tasan kahdeltatoista luovutettiin huone ja siirrettiin kiskat hotellin laukkusäilön hellään huomaan.
Napattiin hotlan edestä linja-auto numero yhdeksän, joka vie suoraan laivojen, junien ja bussien risteysasemalle kaupungin sydämmeen. Muitta mutkitta ostettiin liput Rijekaan menevään yödösään, joka aloittaa matkansa kello 22.00. Piletit bungasivat kaikki Kunat lompsista, sikamaisen röyhkeät 258 rämpylää per lurjus. Lipareet takataskussa haahuiltiin hetkinen vanhassa kaupungissa ja pysäköitiin sitten itsemme mukavan varjoisaan kahvilaan kuumille iltapäiväkahveille. Helteestä huolimatta buutseja alkoi pakottaa ja paita oli saatava kunnon hikeen. Lukaisimme turregaidistamme, että merimuseo olisi auki, joten suuntasimme sinne. Skiglausmuseon veijarit olivat kuitenkin siestalla, joten sillekin murhikselle kiivettiin aivan turhaan. Mukava puhuri kuitenkin teki visiitistä kapuamisen arvoisen ja nautiskeltiin hetki maisemista.
Merimuseon epäonnistumisen ja karvaan pettymyksen jälkeen suunnaattiin näköalapaikalta bongatulle lähes hylätylle ostarille, joka oli muutamaa liikettä lukuunottamatta täysin autio. Paikalla sijaitsee myös lentopallopyhättö. Tämä selvisi kun käppäiltiin sen avoimista ovista röyhkeästi sisään ja paikallisen kahvilan emäntä meille tämän tiedon nugetin vastahakoisesti antoi. Pysäköitiin hikoilevat ruhot yllätyksellisen mukavaan terassibaariin ja särvittiin parit pivot pahimpaan janoon. Heiteltiin myös hetki jatsinoppia ja Arto oli lähes ylivoimainen tällä kertaa.
Baarista köpöteltiin paikalliselle rantsulle, jossa kaikki Splittiläiset olivat ilmeisesti yhtäaikaa vesileikkien parissa. Vesi näytti kutsuvalta, mutta tsimmareita ei ollut, joten suksimme samantien jätskille paikalliselle rantabulevardille. Jädejen jälkeen napattiin dösä hotellin viereiselle Joker-kauppakeskukselle, koska ulkona ei kuumuuden takia vain yksinkertaisesti voi olla. Kauppakeskuksessa katseltiin hetki roinaa jota emme tarvitse, josta kipusimme sitten kattoterassalle kahvittelemaan hetkeksi ennen tavaroiden noutoa ihanasta, ilmastoidusta Atriumista.
Kamojen kanssa paineltiin dösällä jo tuttuun liikenteen solmukohtaan. Parkkeerattiin paikalliseen minuuttibaariin ihmettelemään kesäillan tunnelmia. Pikkuruukut olusta kidoissa otettiin herrasmiesliinat tosikäyttöön ja suoritettiin travellerin kylpyhetki kapakin weecee-tiloissa. Homma toimii helposti siten, että kaivat laukustasi freesin paidan, herrasmiesliinan (puuvillaa tahi pellavaa, plussaa ruutukuvioinnista) sekä deodorisoivaa anttia elikäs derkkaa. Sitten painelet näiden iteemien kanssa huussiin, kastelet herrasmiesliinan kylmällä vedellä hyvin kosteaksi, otat paidan pois, hyväilet liinalla hikisen kroppasi ongelmakohtia, ruiskautat dödöä perään ja pukeudut tuoreeseen paitaan. Ihanaa, helppoa ja ah niin virkistävää.
Freesaustuokion jälkeen noustiin Rijekan vankkuriin. Mukavahkossa ilmastoidussa bussissa ei ollut nimeksikään väkeä, joten iisi bankottelu tuplapenkeillä oli mahdollista. Rullailtiin mutkaisia teitä seitsemisen tuntia, välillä torkahtaen, välillä reittivalintoja ihmetellen...jatkuu seuraavassa numerossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti